Tänään pistimme pöydän koreaksi teemalla tyttöjen brunssi. Murun vuorotyötä tekevä kummitäti saapui vieraaksi ja nautimme aamiaista oikein pitkän kaavaan mukaan. Tarjolla oli mysliä, luonnonjogurttia, mansikkasosetta, ciabattaa, brietä, Serranon kinkkua, cantaloupea, omenaa ja, ja, ja... Keittelin ja vatkasin meille vielä maitovaahdonkin tummapaahtoisen kahvin seuraksi. Ai että oli hyvää. ...vaikka itse sanonkin.
Vähän vanhemmat tytöt saivat rauhassa
päivittää kuulumiset juoruta, kun pikku-tiitiäinen pääsi ensimmäistä kertaa tosissaan harjoittelemaan sormiruokailua. Höyrytin Murulle omenalohkoja ja tein pikaisen mikromunakkaan täydentämään ateriaa. Ensin pimpula vaikutti lähinnä hämmentyneeltä uusista mauista, mutta pian vaikeuksia tuotti enää uusi koostumus suussa. Musta mörkömme (perheen nelijalkainen karvakuono) päivysti pöydän alla imuroimassa lattialle asti päätyneet herkut.
Pöydän antimet maistuivat isommille ja pienemmille herkkusuille. Jopa seurueen pienin jaksoi istua pöydän ääressä herkuttelemassa yli tunnin. Ensimmäiselle sormiruokailukokemukselle siis täydet kymmenen pistettä! Ensi kerralla muistan lisätä munakkaaseen tilkan öljyä, niin se ei tartu lautaseen kiinni. Ja seuraavalla kerralla voitaisiin ottaa myös Mies mukaan kemuihin!
 |
| Munakkaaseen tutustuttiin ensialkuun asiaankuuluvalla epäluulolla varustettuna. |
 |
| Loppujen lopuksi kaikki herkut maistuivat hienosti! |
